Euroopan on valmistauduttava konfliktiin


Sota on eräs historian vakioista, joka valitettavasti ei ole poistunut sivistyksen tai demokratian myötä. Sota on äärimmäinen muoto evoluution kilpailussa ja osoitus ihmisrodun luonteesta. Sodan syyt ovat aina samat kuin ihmistenkin välisessä kilpailussa: omistuksenhalu, taistelunhalu, ylpeys; tahto saada ruokaa, maata, maeriaaleja, energiaa ja valtaa.
Rauha on epävakaa tasapaino, joka voi vain kestää joko ylivoiman suojeluksessa tai yhtä väkevän tasapainottavan voiman kanssa kilpaillessa. Sota on luovuuden, ideoiden, keksintöjen, instituutioiden ja valtioiden isä. Sota kannustaa tieteeseen ja teknologiaan. Jos tappavat keksinnöt eivät jää tuhon ja väkivallan alle kokonaan, ne voivat olla suureksi hyödyksi rauhan ajan yhteiskunnan rakentamisessa.
Historian lehdillä inhimillisyys näyttää erilaiselta kuin arki-elämässä. On sääli, että niin monet nuoret miehet kaatuvat taistelussa - joskin rauhan aikana he syrjäytyvät ja mätänevät ilman kuria, koska he eivät kykene elämään todeksi vaistojaan seikkailla, taistella ja olla sankareita. Voisi jopa väittää näin: Jos miesten on joka tapauksessa kuoltava ennemmin tai myöhemmin, miksi emme antaisi heidän kuolla taistelun huumassa ja kunnian valossa?
Minä, joka lukeudun sodan vastustajiin, vierastan tätä ikävä kyllä niin realistista näkökulmaa.
Ymmärrän että sotateknologia on tuonut meille satelliittipaikannuksen, internetin ja viestintäjärjestelmät. Juuri teknologian kehittymisen myötä ykskin suurii sota voi nyt tuhota vuosisatojen työn kaupunkeihin, elintasoon, taiteeseen sekä yhteiskunnan sivistykseen ja tapohin.
Sodat toistavat itseään samoin kuin ennenkin, mutta nämä saavutukset vain moninkertaistavat sotien liikkuvuuden, tuhon, laajuuden ja nopeuden. Kuten muutkin aikamme ihmiset, tahdon uskoa siihen, että kansojen on kannattavampaa elää rauhassa kuin sodassa.
Realistinen ihminen hymyilee minun naiiville maailmakuvalleni, sillä pitkän rauhan aikana näyttää siltä, että me kaikki olemme unohtaneet historian opetukset ja sen, millainen ihmisrodun luonne on. Jotkut asiat - mm. sortaminen, epätasa-arvo, vapaudenriisto - ovat sitten liian perustavanlaatuisia, jotta niitä voitaisiin selvittää diplomatian keinoin.
Uusi maailmanjärjestys ei tule herrasmiessopimusten myötä, vaan suuremman ja määräävämmän vallan kylmän voiton kautta.
Toki tunnustan itsekin että pitkä rauha on ihmiskunnalle vieras tila. Se on poikkeus ja epäluonnollinen tila, joka ennen pitkää johtaa sotilaallisen voiman uudelleen jakamiseen. Joudun myöntämään, että pitkä rauha voi kuolettavasti heikentää valtion kykyä puolustaa itseään. Katsokaa nyt Ruotsin, Suomen ja Saksan kykyä puolustaa itseään!
Keskitymme taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen niin paljon, että unohdamme taloudellisten ja geopoliittisten ongelmien olevan syvästi sidoksissa toisiinsa. Se, että pitkän ajan trendien vaikutukset eivät vielä näy, ei tarkoita sitä, etteikö vääjäämätön silti tapahtuisi. Sota ei ehkä tule nyt, mutta se tulee silti.
Valtiot liittyvät yhteistyöhön vain, kun niillä on yhteinen uhka ulkopuolelta. Jos Euroopan Unioni on oppinut mitään maidensa menneisyydestä, sillä on Venäjän ja väkivaltaisen ääri-islamin vuoksi ensi kertaa realistinen mahdollisuus yhdistyä ja luoda yhteinen sivilisaatio. Selviytyminen tulevan vuosikymmenen konflikteista ei edellytä diplomatiaa, vaan kollektiivisen alfan herättämistä syvästä unesta.
Euroopan on valmistauduttava sotaan. Historia on voittajien kirjoittama. Jos me häviämme, meidän historiamme unohtuu ja heidän historiansa tulee kirjoitetuksi. Vaikka pyrimme kohti tasa-arvoa ja sivistystä, eloonjäämisen ollessa kyseessä on kymmenen käskyä laitettava syrjään.

Share this

Related Posts